Trimmausohje

Kääpiösnautserin trimmausohje

Kääpiösnautseri on trimmattava rotu. Trimmauksen tarkoituksena on poistaa kuollut karva, muotoilla koiran ulkomuoto rodunomaisen näköiseksi ja samalla myös edistää koiran hyvinvointia ja terveyttä. Kaikki kääpiösnautserit tarvitsevat turkinhoitoa, myös ns. kotikoirat. Tämän ohjeen tarkoituksena on auttaa koiranomistajaa ymmärtämään, mistä on kysymys ja opettaa suorittamaan tarvittavat toimenpiteet. Jokainen kääpiösnautseri on yksilö, jokaisen kääpiösnautserin turkki on erilainen, yksilöllinen. Ei ole olemassa yhtä ja ainoaa oikeaa tapaa trimmata kaikki turkit, vaan on opittava löytämään se juuri sinun koirallesi sopiva tapa. Monet kasvattajat trimmaavat itse kasvattinsa tai ainakin ohjaavat heidät vastuuntuntoisen ja asiansa osaavan trimmaajan hoiviin.

Pentukarva

Pentu on luovutusikäisenä jo kokenut ensimmäisen siistimisen kasvattajan luona. Sen posket, kaula korvat ja peräpeili on ajeltu koneella sekä tassut muotoiltu.

Nyt alkaa valmentaminen tulevia trimmauksia varten. Tarvitset tukevan pöydän, jolla on liukumaton esim. kumipohjainen matto, tiheän metallikamman ja kynsisakset sekä runsaasti kärsivällisyyttä. Nosta pentu pöydälle ja juttele sille rauhallisesti samalla tutkien korvat, hampaat ja silmät. Nostele tassuja ja katso tarvitsevatko kynnet leikkausta. Koskettele pentua joka puolelta. Kampaa turkki läpi. Älä missään vaiheessa jätä sitä yksin pöydälle, ettei se pääse putoamaan! Opeta pentu myös makaamaan pöydällä kyljellään. Tämän voit toistaa päivittäin. Kynnet olisi syytä leikata noin kerran viikossa.

Syntymäkarva nypitään sormin, kun pennusta alkaa kammatessa irrota karvaa ja se on epäsiistin näköinen. Tässä vaiheessa kasvattaja yleensä haluaa nähdä pennun sekä mahdollisesti siistiä sen. Jos haluat itse suorittaa siistimisen, voit nyppiä kaikkein pisimmän untuvan joka puolelta sormin muutama karva kerrallaan karvan kasvusuuntaan. Ota siis muutama karva etusormen ja peukalon väliin tiukasti ja nyppäise terävästi jotta karva irtoaa juuresta, ei sormista. Pennusta ei ole tarkoitus tulla kalju vaan siisti. Alla on uusi pentukarva, jonka annetaan kasvaa ja joka nypitään taas pois, kun se irtoaa. Posket, kaula, korvat ja peräpeili ajellaan, tassut muotoillaan ja poistetaan tassujen pohjasta liika karva. Myös parta ja kulmakarvat saattavat tarvita siistimistä. Korvien tulisi laskeutua poskenmyötäisesti, kun pentu katsoo suoraan eteensä. Ota kasvattajaan yhteyttä, jos näin ei ole. Hampaiden vaihtuessa n. 4-6 kk iässä korvat saattavat nousta pystyyn ja ne tulisi teipata oikeaan asentoon. Korvakäytävistä nypitään varovasti karvat, jotta ne eivät kasva umpeen ja tulehdu.

Ensimmäinen trimmaus

Mitä karkeampi karvanlaatu, sitä aikaisemmin päästään suorittamaan ensimmäinen varsinainen trimmaus, yleensä kuitenkin 6-9 kk:n iässä. Koiraa ei saa pestä ennen trimmausta ainakaan shampoolla, koska karvasta katoaa sen oma suojarasva ja siitä tulee silkkimäisempi, mikä taas vaikeuttaa nyppimistä. Kampaa tiheällä metallikammalla turkista kaikki takut pois, unohtamatta kainaloita ja vatsanalusta. Teetpä työn itse tai teetät sen toisella, takutonta koiraa on mukavampi käsitellä. Sitä paitsi se säästää aikaa eikä itse trimmaus ole koirasta niin epämiellyttävää.

Aloita peitinkarvan nyppiminen niskasta tai lapojen kohdalta selästä. Koira voi istua tässä vaiheessa. Tue toisella kädellä nahkaa nypittävän alueen yläpuolelta ja tartu toisen käden peukalolla ja etusormella pieneen määrään karvoja, nyppäise terävästi karvan kasvusuuntaan, jotta karvat irtoavat. Etene häntää kohti. Kyljet, reidet ja lavat voit nyppiä koiran maatessa kyljellään. Päälaki, häntä ja korvat nypitään varovasti viimeiseksi. Tämä järjestys ei ole ehdoton, mutta melko looginen. Kun kaikki peitinkarva on poistettu, pitäisi jäljellä olla pehmeän tasaisen pohjavillan peittämä koira tai ihannetapauksessa kiiltävän ja karkean karvan muodostama uusi turkki.

Jos nyppimisen jälkeen jäljelle jäänyt pohjavilla on huonon väristä, epätasaista ja pitkää, toimi seuraavasti: nypi sormin pois kaikki irtoava pohjavilla ja ajele loput koneella. Koirastasi tulee kalju, mutta vanha huono pohjavilla ei tukahduta uuden peitinkarvan kasvua. Muutamassa viikossa koiraa peittää kaunis kiiltävä turkki ja näyttelykunnossa se on 8-12 viikon kuluttua.

Jos nyppimisen jälkeen jäljelle jäänyt pohjavilla on tasaista, noin 1-2 cm pitkää ja mattaa, toimi seuraavasti: Voit halutessasi ajella koiran koneella ilman että aiheutat turkille vahinkoa. Näyttelykunnossa turkki on 8-12 viikon kuluttua. Voit myös jättää turkin hetkeksi rauhaan ja ajella sen vasta 2-5 viikon kuluttua nyppimisestä. Yksi vaihtoehto on myös jättää ajelu kokonaan tekemättä ja rapsuttaa varovasti pohjavillaveitsellä tai trimmikivellä muutaman kerran noin kuukauden kuluttua nyppimisestä. Tuolloin uusi karkea peitinkarva työntyy esiin pohjavillan alta. Tällä menettelyllä näyttelyturkki viivästyy hieman.

Jos peitinkarvan nyppimisen jälkeen alta työntyy uusi karkea ja kiiltävä peitinkarva, ei mahdollista pohjavillaa tulisi ajella. Ajelu vahingoittaisi kasvavan peitinkarvan latvoja. Tällainen uusi turkki on näyttelykunnossa 4-8 viikon kuluttua.

Joskus nyppimisen ajoitus ei osu kohdalleen, se on liian aikaista. Silloin ei pidä väkivalloin repiä karvaa irti, koska seurauksena voi olla karvatupen tulehdus ja eläinlääkärillä käynti. Odottele rauhassa muutama viikko.

Liian myöhään tapahtuva nyppiminen aiheuttaa sen, että turkissa on monta kerrosta eri-ikäisiä karvoja. Alta työntyy uutta karkeata peitinkarvaa, joka ei irtoa tietenkään nypittäessä, eikä sitä oikeastaan saisi myöskään ajella. Jätä se kasvamaan ja nypi pois, kun se irtoaa. Todennäköisesti se on muuta turkkia pidempää ja erottuu uuden karvan joukosta.

Nyt koirasta on poistettu sekä peitinkarva että pohjavilla. Seuraavaksi siistitään ajeltavat osat eli posket, kaula, korvien sisäpuoli, reisien sisäpinta, vatsan-alus ja peräpeili. Varo erityisesti korvia, ettei korvien reunoihin tule palkeenkieliä (ne voi siistiä saksilla). Viimeisenä siistitään kulmakarvat, parta, eturinta, rintakehän alaosa, alalinja ja raajat.

Aloita tassuista. Leikkaa tassujen pohjista kaikki ulos kasvava karva pois. Tarkista, ettei anturoiden välissä ole karvasta ja epäpuhtauksista muodostuneita paakkuja. Varsinkin kaupungissa asuvilla koirilla on usein asfaltista irtoavaa pikeä ja karvoja möykkynä keskimmäisen ja ison anturan ja varpaiden välissä urassa. Poista ne saksilla. Laita koira seisomaan, leikkaa tassun reunoja pitkin kaikki yli menevä karva pois. Nosta tassu ylös, purista keskimmäisten varpaiden anturoita kevyesti, jolloin kynnet tulevat hyvin esiin. Leikkaa varovasti karva kynsien ympäriltä pois. Tassu alas, pyöritä karva n. kisantassuksi. Toista sama kaikille tassuille. Nypi raajoista pisimmät karvat tai leikkaa ne halutun mittaisiksi joka puolelta. Muista kammata aina välillä, jotta näe tuloksen.

Poista eturinnasta nyppimällä liiat pitkät karvat. Pyöristä etuosan sivuprofiili alhaalta etujalkojen välistä kohti rintalasta kärkeä saksilla. Kampaa ja leikkaa tarvittaessa liiat röyhelöt pois.

Leikkaa alalinja tasaiseksi nostaen sitä kohti nivustaivetta, kampaa ja poista leikkaamalla kaikki mikä poikkeaa linjasta. Älä jätä raskaita röyhelöitä, ne eivät paranna koirasi ulkonäköä.

Pippuri&suolan ja mustan kääpiösnautserin kulmakarvat ovat yhtenäiset, musta-hopean erilliset. Missään ei ole asiasta mitään sääntöä, näin se meillä on totuttu tekemään. Ehkäpä tämä on makukysymys. Kampaa kulmakarvat suoraan. Leikkaa silmän ulkokulmasta kohti kirsua molemmin puolin, jotta muodostuu kolmio, jonka kärki on kirsun kohdalla. Varo katkomasta kuonon päällä kasvavia karvoja. Musta-hopean kulmakarvat tehdään poistamalla silmien välistä mustat karvat ja muotoilemalla vaaleat karvat kolmioiksi silmien päälle, siten että ne yhdessä muodostavat kolmion, jonka kärki on kirsun kohdalla.

Parta muotoillaan kauniisti kaulan kaarta jatkavaksi, edestä katsottuna suorakaiteen muotoiseksi. Varo poistamasta karvoja silmien alta.

Näin menetellen suoriudut myös seuraavista trimmauksista. Nyppiminen suoritetaan keskimäärin kaksi kertaa vuodessa karvalaadusta riippuen: mitä karkeampi karva sitä helpommin se irtoaa. Siistiminen, ns. väliputsi 2-3 kertaa nyppimisten välillä, jotta koira säilyttäisi rodunomaisen ulkomuodon. Aikuisen koiran kynnet olisi syytä leikata 2-3 kertaa kuukaudessa.

Joillakin kääpiösnautseriyksilöillä on kerta kaikkiaan niin pehmeä karvanlaatu, että sitä ei voi nyppiä aiheuttamatta tarpeetonta kärsimystä. Sellainen turkki on syytä ajella. Ajelemisen seurauksena karva pehmenee, väri haalistuu ja turkki menettää säänkestävyytensä, eikä koira ole enää näyttelykuntoinen. Hyvänä puolena tässä on se, että ajelun voi suorittaa niin usein kuin haluaa, eikä olla riippuvaisia karvan kasvuvauhdista. Mutta muista: takkuja tulee ajeltuunkin turkkiin, joten kampaaminen on tarpeellinen toimenpide! Vanhan koiran kipukynnys alenee tai ainakin ne osaavat vakuuttavasti näin uskotella ja, jos et halua viedä sitä veteraaniluokkiin, turkin voi ajella.

Näyttelyturkin viimeistelyssä on omat niksinsä, se vaatii rotumääritelmän tuntemisen lisäksi myös työtä ja harjoitusta enemmän.

Teksti: Suomen Kääpiösnautserikerhon trimmausohje